Milloin kynnys urakoitsijan törkeään huolimattomuuteen ylittyy takuuajan jälkeen?

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen (YSE 1998) 30 §:n mukaan urakoitsijan vastuu takuuajan jälkeen edellyttää, että tilaaja näyttää virheen johtuvan urakoitsijan törkeästä laiminlyönnistä, täyttämättä jääneestä suorituksesta tai olevan seurausta sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä.

Oikeuskäytännön perusteella kynnys törkeään huolimattomuuteen ylittyy tyypillisesti seuraavissa tilanteissa:

1. Valmistajan ohjeiden tai rakentamismääräysten selkeä rikkominen Törkeänä laiminlyöntinä pidetään usein tilannetta, jossa urakoitsija on toiminut vastoin materiaalivalmistajan nimenomaisia asennusohjeita tai hyvää rakentamistapaa tavalla, joka vaarantaa rakenteen kestävyyden tai turvallisuuden.

• Esimerkki (julkisivurappaus): Helsingin hovioikeus katsoi urakoitsijan menettelyn törkeäksi, kun rappausverkko oli asennettu kiinni eristevillaan eikä laastin sisään ja kiinnikkeet oli asennettu väärään kulmaan vastoin valmistajan ohjeita. Virheet lyhensivät julkisivun käyttöikää merkittävästi (50 vuodesta noin 10 vuoteen) ja aiheuttivat putoamisvaaran.
• Esimerkki (LVI-asennus): Saattolämmityskaapelin asentaminen viemäriputken sisään vastoin asennusohjeita ja hyvää rakentamistapaa katsottiin törkeäksi huolimattomuudeksi, koska ammattilaisen olisi pitänyt ymmärtää tukkeutumisriski.

2. Turvallisuuskriittisten rakenteiden laiminlyönti Jos virhe kohdistuu asumisturvallisuuden tai paloturvallisuuden kannalta keskeisiin rakenteisiin, kynnys törkeään tuottamukseen ylittyy helpommin.

• Esimerkki (palokatkot): Palokatkojen tekemättä jättäminen tai niiden asentaminen virheellisesti piiloon jääviin rakenteisiin on katsottu törkeäksi laiminlyönniksi. Tällöin kyse on myös sovitun laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä, koska virheet on jätetty rakenteiden sisään tarkastamatta.
• Esimerkki (tulityöt): Timanttiporauksen suorittaminen tulityönä ilman asianmukaista pölynhallintaa ja jälkivartiointia, mikä johti tulipaloon, katsottiin törkeäksi huolimattomuudeksi.

3. Laadunvarmistuksen olennainen laiminlyönti ja suunnitelmapoikkeamat Urakoitsijan vastuu jatkuu takuuajan jälkeen, jos hän poikkeaa suunnitelmista varmistamatta muutoksen soveltuvuutta tai laiminlyö velvollisuutensa tarkastaa työn laatu.

• Esimerkki (kattorakenteet): Korkein oikeus (KKO 2016:79) katsoi pääurakoitsijan menettelyn törkeäksi, kun hallin kattoon oli asennettu suunniteltua heikompaa profiilipeltiä ilman, että urakoitsija oli varmistanut sen kestävyyttä laskelmilla. Menettely katsottiin laadunvarmistuksen olennaiseksi laiminlyönniksi, vaikka varsinaisen virheen oli tehnyt aliurakoitsija.

4. Ammattitaidon räikeä puute tai piittaamattomuus Törkeä huolimattomuus ei edellytä tahallisuutta, vaan se on ”tavallista moitittavampaa” menettelyä. Se voi ilmetä välinpitämättömyytenä seurauksista tai riskin ottamisena asioissa, jotka ammattilaisen pitäisi hallita.

• Jos virhe on niin ilmeinen, että urakoitsijan olisi ammattilaisena pitänyt se havaita ja ymmärtää sen seuraukset, kyse voi olla törkeästä tuottamuksesta.
• Aliurakoitsijan tekemä törkeä virhe luetaan pääurakoitsijan vastuulle suhteessa tilaajaan. Pääurakoitsija ei vapaudu vastuusta vetoamalla siihen, että hän itse toimi huolellisesti valvoessaan aliurakoitsijaa.

Yhteenveto: Kynnys ylittyy, kun urakoitsija rikkoo selkeitä ohjeita, laiminlyö turvallisuuden, jättää piileviä virheitä rakenteisiin tai tekee omavaltaisia muutoksia varmistamatta niiden toimivuutta. Tilaajalla on todistustaakka siitä, että kyse on törkeästä laiminlyönnistä eikä vain tavallisesta huolimattomuudesta.

toimisto@laatujuristit.fi
010 7397 371

Lindström Talo
Lautatarhankatu 6
00580 Helsinki